Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa.
Me vain tuijotamme niin kauan sulkeutuvaa, ettemme näe sitä toista, joka on meille auennut.
-Helen Keller-
Helmikuussa mieheni aloitti uudessa työpaikassaan Empowerilla. UPM oli sulkenut Kajaanin paperitehtaan joulukuussa 2008. Sen myötä sadoilta ihmisiltä loppuivat työt. Mieheni työskenteli tehtaalla yli 15 vuotta. Pitkä aika, mutta muutoksen tuulet puhalsivat eteenpäin.
Vuoteen mahtuu myös paljon ilonaiheita ja etenkin juhlia.
Vappuna äitini täytti 60 vuotta.
Samassa kuussa mummuni huikeat 92 vuotta.
Heinäkuussa Jami täytti 15 vuotta.
Sai mopokortin.
Ja pääsi ripiltä.
Venla 6 vuotta.
Elokuussa aloitti eskarin.
Ja minä mietin, miten se voi olla edes mahdollista?
Siis se, että aika on taas mennyt niin nopeasti.
Syyskuussa mieheni täytti 40 vuotta.
Marraskuussa minä 38 vuotta.
Jesse 17 vuotta.
Vuoteen mahtuu toki monet muutkin juhlat, kuten myöskin tulevaan.
Vuoden huipennus oli kuitenkin joulu, jonka vietimme mummulassa yhdessä rakkaiden ihmisten kanssa. Monet joulut olemme viettäneet omassa kodissa ja siksi tämä joulu oli hieman erilainen lapsillekin. Paras joulu ikinä, sanoi Venla.
Siinäpä se vuosi pikakelauksella ja nyt odotellaan jo uutta...
Otamme sen vastaan ihan kotoisasti kotona. Jessen kanssa teimme juuri perinteiset uudenvuoden syömiset. A la los tortillas. Ja Jessen tyttöystävä Hanna sekä muutamat muut poikien kaverit poikkesivat syömään. Ulkona räiskyy jo. Muutama tunti ja vuosi vaihtuu.
ONNEA JA ILOA UUDELLE VUODELLE 2010!
Ps. Päiväys näyttää taas mitä sattuu...