tiistai 2. helmikuuta 2010

Joten heippa sitten vaan!

Tämä blogi loppuu nyt tähän, mutta uudet jutut löytyvät täältä...




maanantai 25. tammikuuta 2010

Pientä shoppailua

Tämä ihastuttava termari löysi tiensä meille kirpparilta. En ole testannut sen toimivuutta, mutta samapa tuo. Yksinkertaisesti en voinut kävellä kojun ohi ottamatta sitä mukaani. Olkoot sitten vaikka leikkimökissä kesällä.

Venlalle ostin Benettonin valkoisen peruspaidan, joka oli -30% alessa. Tykkään noista paidoista, kun niitä voi pitää lyhythihaisten mekkojen alla, aluspaitana neuleen kanssa jne. Normihintakaan ei päätä huimaa.

Itselle Kappahl:n alesta Vintage Stories -topin, jota olen jo pitänyt, vaikka kovin kesäinen onkin. Laitoin valkoisen pitkähihaisen alle ja toimii. Pitkät sukat myös samaisesta putiikista. Olen siis niin vilukissa, rakastan pitää pitkiä säärystimiä tai villasukkia. Varsinkin tälläisella pakkasella.

Kengät ostin 15 e hintaan tuosta meidän "lähikaupasta" sunnuntaina. Venlan kummit olivat kylässä ja me naisethan ei maltettu olla tekemättä shoppailukierrosta tien toisella puolella olevaan kauppaan.




lauantai 23. tammikuuta 2010

Finally...




I'm back!

On kuulkaas ollut niin sanonkomiten takkuista koneen kanssa. Arg!!! Oltiin kolme viikkoa ihan pihalla bittiavaruudesta, kun kone oli telakalla. Ei käynnistynyt, temppuili ja herjasi, ettei lue levyä. Kovalevy taitaa olla siis finito ajateltiin ja roudattiin huoltoon. Mietin jälleen kerran läppärin ostoa, mutta soittelin ja häiriköin huoltofirmaa, kun vieroitusoireet pahenivat. Ja sitten. Koneessa oli vain pölyä, joten asentajasetä imuroi ja veloitti minimin 35 euroa. Imuroinnista. Taidan ryhtyä tietokoneimuroijaksi. Hitonhyvä palkkaista porukkaa!

Hain siis armaan kotiin, tietämättä seuraavasta yllätyksestä, joka siellä odotti. Kuinkas ollakaan, joku hullu sekopää oli nimittäin purrut kaikki mahdolliset johdot!!! Voitteko kuvitella mikä riemu siitä syntyi. Se joku meinasi kyllä saada äkkilähdön arktiseen ulkoilmaan. Rumpali siis. Tuo johtofanaatikko. Kerkesin jopa ajatella ja toivoa, että olisi saanut sähköiskun sentäs. Siinä uhkasivat veljet tyhjentää pikkusiskon tilin, kun lemmikin omistaja oli luonnollisesti vastuussa tapahtuneesta. Tai vaihtoehtona myydä tuo suloinen luppakorva ja niillä rahoilla ostaa uusi hiiri, siis tietokoneen hiiri. Kun sekin johto oli purtu. Niinhän siinä loppupelissä kävi, että kulut menivät meidän piikkiin ja rauha säilyi sisarusten kesken.

Seuraavana päivänä soitin paikalliseen puhelinyhtiöön ja kerroin jyrsityistä johdoista, nettiin ei päästä jne. Hävetti siis niin paljon. Iltapäivällä ajelin johtoineen päivineen myymälään. Ystävällinen myyjä, sama jonka kanssa olin puhunut puhelimessa, kysyi ensimmäiseksi: "Haluaisitteko toisen kanin? Meillä olisi sellainen." Mikä helpotus, tiesin, että joku ymmärsi tilanteeni kympillä! Niinpä lähdin pussi täynnä uusia johtoja iloisin mielin kotia kohti.

Mutta eihän kaikki voi mennä niin helposti ja mutkattomasti, eihän. Upouudet piuhat paikoilleen saatua, kone herjaa edelleen tuota samaa vitsiä, ei lue levyä tai jotain sinne päin. Puhelu huoltofirmaan, yhdistetään asentajasedälle, pari valittua sanaa ja kaasu pohjassa kone takaisin huoltoon. Siis ei voi olla totta!!! Vika on ehkä sittenkin siinä kovalevyssä. Nyt se kone on siis edelleen siellä imurointifirmassa, mutta minähän en kestänyt enää ilman konetta, blogeja, fb:tä, nettiputiikkeja jne. En. En. En. Niinpä otin puhelun ukille, joka oli lupaillut entistä työkonettaan meille kakkoskoneeksi. Ja jipiiiiii, täällä ollaan...

Ps. Kuva lainattu www.livingetc.com




sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Tänään...

..käytiin luistelemassa.
Lähinnä oleva kenttä sijaitsee noin sadan metrin päässä meiltä, joten luistimet voi laittaa jo kotona. Lämmitin glögiä Airamiin ja sitä sitten hörpittiin kentän reunalla posket punaisina. En muistanut miten mukavaa onkaan luistella, vaikka varpaita vähän puristi. Hankintalistalla onkin nyt uudet, numeroa isommat luistimet. Venla sanoi myös haluavansa uudet, joten me tytöt taidetaan suunnata luistinkaupoille ensi viikolla. Veljien vanhoilla hokkareilla ei voi esittää Laura Lepistöä eikä tehdä piruetteja. Ja kun isompaa kokoa olevaa luistinvarastoa ei enää ole, saa Venla elämänsä ensimmäiset omat uudet luistimet. Kaunoluistimet.

Kuva on viime keväältä...

keskiviikko 30. joulukuuta 2009

2009










Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa.

Me vain tuijotamme niin kauan sulkeutuvaa, ettemme näe sitä toista, joka on meille auennut.
-Helen Keller-

Helmikuussa mieheni aloitti uudessa työpaikassaan Empowerilla. UPM oli sulkenut Kajaanin paperitehtaan joulukuussa 2008. Sen myötä sadoilta ihmisiltä loppuivat työt. Mieheni työskenteli tehtaalla yli 15 vuotta. Pitkä aika, mutta muutoksen tuulet puhalsivat eteenpäin.


Vuoteen mahtuu myös paljon ilonaiheita ja etenkin juhlia.

Vappuna äitini täytti 60 vuotta.

Samassa kuussa mummuni huikeat 92 vuotta.

Heinäkuussa Jami täytti 15 vuotta.

Sai mopokortin.

Ja pääsi ripiltä.

Venla 6 vuotta.

Elokuussa aloitti eskarin.

Ja minä mietin, miten se voi olla edes mahdollista?

Siis se, että aika on taas mennyt niin nopeasti.

Syyskuussa mieheni täytti 40 vuotta.

Marraskuussa minä 38 vuotta.

Jesse 17 vuotta.


Vuoteen mahtuu toki monet muutkin juhlat, kuten myöskin tulevaan.

Vuoden huipennus oli kuitenkin joulu, jonka vietimme mummulassa yhdessä rakkaiden ihmisten kanssa. Monet joulut olemme viettäneet omassa kodissa ja siksi tämä joulu oli hieman erilainen lapsillekin. Paras joulu ikinä, sanoi Venla.

Siinäpä se vuosi pikakelauksella ja nyt odotellaan jo uutta...

Otamme sen vastaan ihan kotoisasti kotona. Jessen kanssa teimme juuri perinteiset uudenvuoden syömiset. A la los tortillas. Ja Jessen tyttöystävä Hanna sekä muutamat muut poikien kaverit poikkesivat syömään. Ulkona räiskyy jo. Muutama tunti ja vuosi vaihtuu.


Sitä hyvää, jota ole t aina toivonut, sitä kaunista, jota olet aina halunnut, sitä ihanaa, josta olet aina haaveillut, toivon Sinulle tapahtuvan... <3

ONNEA JA ILOA UUDELLE VUODELLE 2010!



Ps. Päiväys näyttää taas mitä sattuu...







tiistai 29. joulukuuta 2009

Joululomalla

Ollaan valvottu myöhään ja nukuttu pitkään.

Ihanaa on ollut vaan olla. Tekemättä erityisesti mitään tai tekemällä juuri sitä mitä huvittaa. Ottamatta stressiä mistään.

Yhtä asiaa lupasin kuitenkin kokeilla, nimittäin jäätelönsyöntiä saunassa. Eräänä aamuna sitten hipsin saunaan jäätelökuppi kädessä. Ainon uuniomenaa, nams. Ja voin luvata, että teen sen joskus uudestaan.

Kerrottakoon, että rakastan aamusaunomista ja nyt, kun saimme uuden kiukaan, meillä on kuulkaas saunottu. Entinen oli puulämmitteinen tai on vieläkin, mutta se saa nyt toimittaa kakkoskiukaan virkaa.

Mutta tämä jäätelönsyönti idea sai alkunsa, kun...
Venlan eskariope kertoi heidän kerran viettäneen yösynttäreitä, jolloin kaverit oli kutsuttu yöksi, saunottu ja syöty jäätelöa saunassa. Niin pitihän sitä kokeilla. Tosin eilen illalla söimme jäätelöä myöskin sängyssä. Niin ja karkkia. Joululomallahan saa rikkoa vähän rajoja, eikös?

Posted by Picasa

perjantai 25. joulukuuta 2009

Merry X-mas!


Taas kosketti ruutua ikkunan tutun jouluenkelin siipi.
Taas äänetön henkäys taivahan läpi seinän sisälle hiipi.

Tunnelmallista Joulunaikaa kaikille blogini lukijoille!