Joten heippa sitten vaan!

Tämä blogi loppuu nyt tähän, mutta uudet jutut löytyvät täältä...

http://www.hipaushaaveita.blogspot.com/

Pientä shoppailua

Tämä ihastuttava termari löysi tiensä meille kirpparilta. En ole testannut sen toimivuutta, mutta samapa tuo. Yksinkertaisesti en voinut kävellä kojun ohi ottamatta sitä mukaani. Olkoot sitten vaikka leikkimökissä kesällä.

Venlalle ostin Benettonin valkoisen peruspaidan, joka oli -30% alessa. Tykkään noista paidoista, kun niitä voi pitää lyhythihaisten mekkojen alla, aluspaitana neuleen kanssa jne. Normihintakaan ei päätä huimaa.

Itselle Kappahl:n alesta Vintage Stories -topin, jota olen jo pitänyt, vaikka kovin kesäinen onkin. Laitoin valkoisen pitkähihaisen alle ja toimii. Pitkät sukat myös samaisesta putiikista. Olen siis niin vilukissa, rakastan pitää pitkiä säärystimiä tai villasukkia. Varsinkin tälläisella pakkasella.

Kengät ostin 15 e hintaan tuosta meidän "lähikaupasta" sunnuntaina. Venlan kummit olivat kylässä ja me naisethan ei maltettu olla tekemättä shoppailukierrosta tien toisella puolella olevaan kauppaan.

Finally...

I'm back!

On kuulkaas ollut niin sanonkomiten takkuista koneen kanssa. Arg!!! Oltiin kolme viikkoa ihan pihalla bittiavaruudesta, kun kone oli telakalla. Ei käynnistynyt, temppuili ja herjasi, ettei lue levyä. Kovalevy taitaa olla siis finito ajateltiin ja roudattiin huoltoon. Mietin jälleen kerran läppärin ostoa, mutta soittelin ja häiriköin huoltofirmaa, kun vieroitusoireet pahenivat. Ja sitten. Koneessa oli vain pölyä, joten asentajasetä imuroi ja veloitti minimin 35 euroa. Imuroinnista. Taidan ryhtyä tietokoneimuroijaksi. Hitonhyvä palkkaista porukkaa!

Hain siis armaan kotiin, tietämättä seuraavasta yllätyksestä, joka siellä odotti. Kuinkas ollakaan, joku hullu sekopää oli nimittäin purrut kaikki mahdolliset johdot!!! Voitteko kuvitella mikä riemu siitä syntyi. Se joku meinasi kyllä saada äkkilähdön arktiseen ulkoilmaan. Rumpali siis. Tuo johtofanaatikko. Kerkesin jopa ajatella ja toivoa, että olisi saanut sähköiskun sentäs. Siinä uhkasivat veljet tyhjentää pikkusiskon tilin, kun lemmikin omistaja oli luonnollisesti vastuussa tapahtuneesta. Tai vaihtoehtona myydä tuo suloinen luppakorva ja niillä rahoilla ostaa uusi hiiri, siis tietokoneen hiiri. Kun sekin johto oli purtu. Niinhän siinä loppupelissä kävi, että kulut menivät meidän piikkiin ja rauha säilyi sisarusten kesken.

Seuraavana päivänä soitin paikalliseen puhelinyhtiöön ja kerroin jyrsityistä johdoista, nettiin ei päästä jne. Hävetti siis niin paljon. Iltapäivällä ajelin johtoineen päivineen myymälään. Ystävällinen myyjä, sama jonka kanssa olin puhunut puhelimessa, kysyi ensimmäiseksi: "Haluaisitteko toisen kanin? Meillä olisi sellainen." Mikä helpotus, tiesin, että joku ymmärsi tilanteeni kympillä! Niinpä lähdin pussi täynnä uusia johtoja iloisin mielin kotia kohti.

Mutta eihän kaikki voi mennä niin helposti ja mutkattomasti, eihän. Upouudet piuhat paikoilleen saatua, kone herjaa edelleen tuota samaa vitsiä, ei lue levyä tai jotain sinne päin. Puhelu huoltofirmaan, yhdistetään asentajasedälle, pari valittua sanaa ja kaasu pohjassa kone takaisin huoltoon. Siis ei voi olla totta!!! Vika on ehkä sittenkin siinä kovalevyssä. Nyt se kone on siis edelleen siellä imurointifirmassa, mutta minähän en kestänyt enää ilman konetta, blogeja, fb:tä, nettiputiikkeja jne. En. En. En. Niinpä otin puhelun ukille, joka oli lupaillut entistä työkonettaan meille kakkoskoneeksi. Ja jipiiiiii, täällä ollaan...

Ps. Kuva lainattu www.livingetc.com

Tänään...

..käytiin luistelemassa.
Lähinnä oleva kenttä sijaitsee noin sadan metrin päässä meiltä, joten luistimet voi laittaa jo kotona. Lämmitin glögiä Airamiin ja sitä sitten hörpittiin kentän reunalla posket punaisina. En muistanut miten mukavaa onkaan luistella, vaikka varpaita vähän puristi. Hankintalistalla onkin nyt uudet, numeroa isommat luistimet. Venla sanoi myös haluavansa uudet, joten me tytöt taidetaan suunnata luistinkaupoille ensi viikolla. Veljien vanhoilla hokkareilla ei voi esittää Laura Lepistöä eikä tehdä piruetteja. Ja kun isompaa kokoa olevaa luistinvarastoa ei enää ole, saa Venla elämänsä ensimmäiset omat uudet luistimet. Kaunoluistimet.

Kuva on viime keväältä...