lauantai 28. marraskuuta 2009

Kohta ollaan jo joulukuussa


Siinä se taas pari viikkoa vierähti sitten viime postauksen, kohta ollaan jo joulukuussa. Joulukalenterit on hankittu, peräti neljänä kappaleena tänä vuonna. Itselle ostin pienen Myyrä -kalenterin postista. En voinut vastustaa! Sovittiin Venlan kanssa, että minä aloitan ja siitä eteenpäin vuorotellaan luukkujen kanssa. Reilu peli, eikös? Yksi parhaita asioita joulukuussa on se, että neiti aamukänkkiksen saa aamuisin ylös todella H.E.L.P.O.S.T.I. Jipii, helpot joulukuun aamut! Venlalla on ykköskalenterina kankainen enkeli, jossa on pienet taskut yllätyksille. Ihana katsoa unenpöpperöistä kipittämässä ja kurkkaamassa aamuisin kalenterille, mitä tonttu on tälläkertaa sinne laittanut...


Kuten jo melkein arvasin, lunta ei ole. Se suli, noin vain. Parasta aikaa sataa vettä! Täytyy kyllä myöntää, ettei tämäkään kovin kivaa ole. Ulkona on synkkää, pimeää eikä yhtikäs jouluntuntua. Joten... Päätin saada joulutunnelmaa ja aloitin keittiön ruokailutilan raivauksen. Siirsin puusohvan olohuoneesta keittiöön, missä se joskus olikin. Nyt valitsin toisen seinän. Jostain se on joulutunnelma saatava. Jos ei kauniista lumisesta maisemasta ulkona, niin puusohvasta keittiön seinustalla.

Kesken kaiken lähdin ostamaan lippuja Tanssin Joulunäytökseen. Se ei voinut enää odottaa, muuten joutuu liian kauas istumaan. Sekamelska oli jätettävä ja kipinkapin lippuostoksille. Sain paikat kuudennelta penkkiriviltä. Odotan niin innolla pikkuballerinan ensiesiintymistä!!! Mutta se raivaus, jatkoin sitä tänään ja varmasti vielä huomenna. Raivattavaa näet löytyy. Järjestyksen muuttaminen ei ole mikään pikkujuttu. Se tehdään tunteella ja kunnolla, kunnes uusi päähänpisto tulee. Miespuoliset eivät kyllä toivo sitä kovin usein. Hmm... Onneksi ovat jo tottuneet tähän, ehkä?

Ostin joulun ensimmäiset hyasintit. Niiden tuoksu on niin huumaava, jouluinen. Syksyllä keräsin sammalta, että voin tehdä asetelmia, huomenna taidan kyllä kokeilla. Lupaan raivata ensin...

Kuva yllä on www.rieeliselarsen.dk

perjantai 13. marraskuuta 2009

Ajantajua ja aura-autoja

kuva: www.dixie.se

Lunta saatiin sitten vihdoinkin. Kylläpäs se piristi kummasti mieltä. Joku hiihti jo läheisessä puistossa. Tulisi nyt vaan pakkasherra, ettei lumi sulaisi, mutta turha toivo, luulenpa. Onhan se jo satanut ja sulanut ja sitä rataa varmasti jatkunee...

Yhtä asiaa en talvella kaipaa. Nimittäin aura-autoa aamuisin näille kulmille. Usein, kun teen lähtöä töihin, kuulen aura-auton äänen... Ja se saa minut raivonpartaalle! Olen niitä ihmisiä, joilla ei ole ajantajua ja joille tulee aina kiire. Tämä aura-auto rulettaa siis pitkin katua. Sen seurauksena minulle tulee superhyperkiire, täytyy ottaa lumilapio ja säntäillä sen kanssa ympäriinsä, että pääsen autolla liikenteeseen. Joskus kerkiän aamutohvelit viuhuten hypätä auton rattiin ja viedä auton viereisen kaupan pihaan. Joskus vaan on auton ikkunatkin jäässä ja en ehdi yhtikäs mihinkään suuntaan. Ymmärrän, että asumme vilkkaan kadun varrella lähes keskustassa ja tie täytyy saada puhtaaksi, että jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on helpompi liikkua. Mutta jos aura-auton setä luet tätä blogia, voisitko ystävällisesti aurata sen jälkeen, kun näet minun poistuneen paikalta, kiitos! Muuten voi käydä niin, että joku aamu heivaan sinut ratista ja auraan itse koko korttelin.

Olemme tosin miettineet, että maksaisimme siitä, että aura puhdistaisi meidän edustan samalla kun jalkakäytävän. Mutta... Kun se on joskus? ihan kivaa tehdä lumitöitä kuntoilun ja ulkoilun merkeissä. Mutta ei aamulla, arggg!!! Niin ja mieheni menee töihin aikaisemmin kuin minä, joten apuja ei ole superhyperkiireeseen saatavilla. Harvoin, mutta joskus setä kyllä ajelee ajoissa. Silloin mieheni ei ole ehtinyt lähteä ja silloin minä juon kahvini kaikessa rauhassa. Mutta... Kuten mainitsin, sitä ei tapahdu kovin usein.

Tämä asia muistuttakoot minua talven ihanuudesta ja siitä toivonko lunta vaiko en.Toivon, mutten paljoa. Kauniita hiutaleita leijumassa ja peittämässä maan. Siinä se, enempää en tarvitse.

Nyt lähden glögimukin ääreen lueskelemaan Kauniit joulukodit -lehteä, jonka kaupasta nappasin mukaani. Lehdessä esitellään 15 ihanaa joulukotia ja sieltä pitäsi selvitä myös mikä on Bling bling -joulu? Itse en kyllä tiedä, mutta tämä selvinnee kohta...

Kiireetöntä viikonloppua kaikille lukijoille!